Imetyksen vaikutus äidin hormonitasapainoon

Imetys on paljon muutakin kuin vain vauvan ravitsemista. Se on monimutkainen fysiologinen prosessi, joka vaikuttaa syvästi äidin kehoon ja mieleen. Imetys ei ainoastaan tarjoa lapselle täydellistä ravintoa, vaan se myös käynnistää äidin kehossa hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat niin fyysiseen palautumiseen kuin henkiseen hyvinvointiinkin.

Synnytyksen jälkeiset hormonaaliset muutokset

Synnytyksen jälkeen äidin kehossa tapahtuu suuria hormonaalisia muutoksia. Raskauden aikana korkealla olleet estrogeeni- ja progesteronitasot laskevat nopeasti. Tämä muutos mahdollistaa prolaktiinin, maidontuotannosta vastaavan hormonin, toiminnan käynnistymisen. Vauvan imiessä rintaa, prolaktiinin tuotanto kiihtyy, mikä lisää maidontuotantoa. Prolaktiinitasot ovat korkeimmillaan yöllä, minkä vuoksi yöimetykset ovat tärkeitä maidontuotannon ylläpitämiseksi.

Prolaktiini ja oksitosiini: Imetyshormonit

Prolaktiinin lisäksi toinen keskeinen imetyshormoni on oksitosiini, jota kutsutaan usein ”rakkaushormoniksi”. Oksitosiini on vastuussa maidon herumisen käynnistymisestä. Kun vauva imee rintaa, oksitosiini saa maitotiehyitä ympäröivät lihassolut supistumaan, jolloin maito pääsee virtaamaan vauvalle. Oksitosiinilla on myös rauhoittava vaikutus, se vähentää stressiä ja edistää äidin ja vauvan välisen siteen muodostumista, kuten Preglife artikkelissaan toteaa.

Imetyksen vaikutus estrogeenitasoihin

Imetyksen aikana äidin estrogeenitasot pysyvät alhaisina, mikä voi aiheuttaa joitakin vaihdevuosioireita muistuttavia tuntemuksia. Yksi yleisimmistä on emättimen kuivuus, jota voi hoitaa apteekista saatavilla paikallisilla estrogeenivalmisteilla. Tämä on normaali fysiologinen reaktio, ja oireet yleensä helpottavat imetyksen vähentyessä tai loppuessa.

Imetys ja ehkäisy

Vaikka imetys usein viivästyttää kuukautisten alkamista, on tärkeää muistaa, että imetys ei ole täysin luotettava ehkäisymenetelmä. Täysimetys, erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana, voi estää ovulaation ja siten vähentää raskaaksi tulemisen mahdollisuutta, mutta tämä ei ole sataprosenttisen varmaa. Kuukautiset voivat palata yllättäen, ja ovulaatio voi tapahtua ennen ensimmäisiä kuukautisia.

Imetykseen liittyvät tunteet ja mielialan vaihtelut

Imetykseen voi liittyä myös erilaisia tunteita ja mielialan vaihteluita. Hormonitoiminnan muutokset voivat aiheuttaa herkistymistä, itkuisuutta ja jopa ahdistusta. On tärkeää erottaa normaali synnytyksen jälkeinen herkistyminen, eli niin kutsuttu ”baby blues”, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Baby blues on yleinen ja ohimenevä tila, joka ilmenee usein itkuisuutena, ärtyneisyytenä ja mielialan vaihteluina muutaman päivän ajan synnytyksen jälkeen. Jos oireet kuitenkin jatkuvat yli kaksi viikkoa tai ovat voimakkaita, on syytä hakeutua ammattilaisen puoleen, sillä kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus.

Imetysaversio ja D-MER

Joillakin äideillä imetykseen voi liittyä myös negatiivisia tunteita, kuten imetysaversiota tai D-MER:iä (Dysphoric Milk Ejection Reflex). D-MER on tila, jossa maidon herumisen yhteydessä äiti kokee äkillisiä negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta, surua tai ärtyneisyyttä. Imetyksen tuki ry:n mukaan nämä tunteet johtuvat dopamiinitason laskusta herumisen yhteydessä ja ovat yleensä lyhytkestoisia.

Imetyksen lopettamisen vaikutukset

Imetyksen lopettaminen on myös vaihe, joka vaikuttaa äidin hormonitoimintaan. Kun imetyskerrat vähenevät ja lopulta loppuvat kokonaan, prolaktiinin ja oksitosiinin tasot laskevat. Tämä voi aiheuttaa joillekin äideille vieroitusoireita, kuten alakuloa, itkuisuutta ja jopa masennuksen kaltaisia oireita. On tärkeää muistaa, että nämä tuntemukset ovat normaaleja ja liittyvät kehon sopeutumiseen uuteen hormonaaliseen tilaan.

Imetyksen terveyshyödyt

Imetyksellä on lukuisia terveyshyötyjä sekä äidille että vauvalle. Äidin näkökulmasta imetys nopeuttaa synnytyksestä palautumista, vähentää verenvuotoa ja auttaa kohtua supistumaan takaisin normaaliin kokoonsa. Lisäksi imetys voi pienentää riskiä sairastua myöhemmin elämässä esimerkiksi rintasyöpään, munasarjasyöpään ja tyypin 2 diabetekseen, kuten Terveyskylä muistuttaa. Nämä pitkäaikaiset terveysvaikutukset liittyvät osittain imetyksen aiheuttamiin hormonaalisiin muutoksiin.

Imetys on siis kokonaisvaltainen kokemus, joka vaikuttaa äidin kehoon ja mieleen monin eri tavoin. Hormonitoiminnan muutokset ovat olennainen osa imetystä, ja ne tukevat sekä vauvan ravitsemusta että äidin hyvinvointia. On tärkeää, että äidit saavat riittävästi tietoa ja tukea imetyksen eri vaiheissa, jotta he voivat nauttia tästä ainutlaatuisesta ajasta ja sen tuomista hyödyistä.