Kokeilussa uusi miellekarttaohjelma, selaimella käytettävä Mind42. Vaikuttaa toimivalta peliltä. Helppo käyttää, tai ainakin aloittaa käyttö.
Työn alla on synopsis, tai oikeammin premissin miettiminen ja avainkohtauksen aukikirjoitus, mutta tottahan huomasin heti noin biljoona epäkohtaa aiemmassa synopsiksessani ja kirjoitan siitä nyt kahta erillistä, uutta versiota. Toisessa on vähän toisenlainen kerronnallinen ratkaisu kuin toisessa, kirjoitan nuo nyt valmiiksi ja katson kumpi toimii paremmin. Ainakin ne molemmat istuvat premissiin.
Avainkohtauskin on jo tyrkyllä, mutta etenen hissuksiin. Josko huomenna pääsisi sitä ruoppaamaan.
Kun pikkuisen tahmasi töiden aloittaminen ankaran joululomailun jälkeen – valitettavasti aivoni askartelivat muissa kirjallisissa töissä koko joululoman – niin keksin kertakaikkisen nerokkaan tavan huijata itseni työhön. Kuulun postituslistalle, jossa jutustellaan niitä näitä, lista on kuulunut elämääni kiinteästi jo reilun viiden vuoden ajan, ja nyt sain itseni kirjoittamaan, kun muka kirjoitan viestiä listalle: “Hei, viittisittekste lukee tän ja sanoa toimiiko se vai onko kamalaa paskaa?” Nerous piilee siinä, että en tietenkään oikeasti lähetä viestiä. Älkää vain kertoko sitä minulle.
Ja sellainen muistutus, itselleni lähinnä, että kannattaa kirjoittaa vain jos uskoo kirjoittamaansa. Jos itse uskoo, on helpompi saada muutkin uskomaan. En muista kuka on verrannut kirjoittamista kuvanveistoon, mutta juuri siltä se on tänään tuntunut. Tällä hetkellä patsaasta on näkyvissä vain ääriviivat, niin, että jos lopputulos olisi ihmispatsas, vielä ei voisi sanoa edes sitä tuleeko möykystä nainen vai mies.
Kommentoi merkintää