Aion osallistua ensimmäistä kertaa elämässäni kansainväliseen kirjoitustapahtumaan, jossa yksinkertaisen hulluna ideana on kirjoittaa vähintään 50 000 sanan (pienois)romaani marraskuun aikana. Kirjoitusaika alkaa ensimmäinen päivä ja päättyy viimeinen päivä ja voittajia ovat kaikki, jotka saavat sanansa täyteen. Tarinaa saa suunnitella etukäteen hyvinkin yksityiskohtaisesti, mutta riviäkään siitä ei saa kirjoittaa ennen marraskuuta.
Minulla ei ole tarkkaan laadittua suunnitelmaa, ei edes kunnon aihetta, pallottelen erilaisia vaihtoehtoja. Yhden rajoituksen olen itselleni asettanut: en halua kirjoittaa minä-muotoista tekstiä. Haluan vain kirjoittaa ja katsoa mitä syntyy. Yritän olla luovuttamatta, vaikka se onkin aika todennäköistä. Uskoisin, että jo muutaman päivän kuluttua tulee tyhmä olo ja väsymys, mutta jos jaksaa jatkaa, jotain kehityskelpoistakin voi syntyä.
Otan NaNoWriMon haasteena ja ennen kaikkea loistavana kirjoitusharjoituksena, jonka avulla irrottaudun tietokirjoittamisesta. Nyt juuri siihen on sopiva sauma: 2006-2008 minulta on ilmestynyt/ilmestyy yhteensä neljä tietokirjaa. Koen olevani silti hyvin alussa vielä.
Kirjamessuilla aloittelijuuteni vain vahvistui. Omia kirjojani en nähnyt yhdelläkään tiskillä, sen verran marginaalista kamaa ne ovat. Tiukasti etsimällä olisin varmaan jostain löytänyt, mutta halusin keskittyä nauttimaan messuista. Pakko silti todeta, että kirjamessujen kirjojen paljous on kirjoittajan kannalta masentava helvetti, lukijan kannalta taivas.
Kirjoittajana on jotain vasta kun pääsee kirjamessujen ohjelmaluetteloon. Samat nimethän siellä pääasiallisesti pyörivät, mutta ei heitä tule kadehtineeksikaan: suurin osa on aivan varmasti ansainnut paikkansa messuilla ja lukijoiden suosikkina. Kuuntelin muun muassa Mäkelöitä, Mattia ja Hannua, Soulmiestä sänkipellossa ja Casanovaa, ja tunsin itseni kovin pieneksi ja mitättömäksi. Antaa silti hieman uskoa omaankin tekemiseen, kun kuulee arvostettujen ja pitkään alalla olleiden tekijöiden puhuvan niistä samoista aiheista ja ongelmista, joiden kanssa itse omalla vaatimattomalla tasollaan kamppailee.
Kommentoi merkintää