Sain kirjalle nimen ja kansiehdotuksen, jonka kiinnitin nuppineulalla ilmoitustaululle. Ohittaessani kannen näen sen syrjäsilmällä ja hymyilen sisäänpäin.
Kirjan nimi vaati hieman totuttelua, olisin itse valinnut toisentyyppisen nimen, mutta kansi ihastutti heti. Yritän kuvitella miltä kirja näyttää valmiina, kymmenien kirjojen torniksi pinottuna. Kun allekirjoitin kustannussopimuksen, ensimmäiseni, mikä oli tietysti eräänlainen merkkipaalu, menin lähimmän tavaratalon kirjaosastolle katselemaan uutuuttaan kiiltäviä, huojuvia kirjapinoja.
Nimi tuntui aluksi suorastaan kamalalta, nyt olen sitä mieltä, että se on erittäin sopiva nimi kirjalle. Se oli ammattilaisen valinta. Kirjoittajana sitä tietysti suhtautuu kirjoittamaansa tekstiin hieman eri tavalla, sen kuvittelee kuvastavan itseään ja haluaisi nimen istuvan persoonaansa, vaikka kyseessä onkin vain yksittäinen teos, jolla on oma tehtävänsä ja merkityksensä (toivottavasti).
Kommentoi merkintää