Luen varsinaisia flow-juttuja vasta nyt, kun olen tutustunut luovuuden peruspalikoihin, pääasiassa kirjaa Luovuuden ulottuvuudet lukemalla. Flowta ei voi ymmärtää, ellei tiedä millaisissa olosuhteissa se parhaiten tekijänsä yllättää.
Mikä se flow sitten oikein on? Olen ymmärtänyt ainakin toistaiseksi asian niin, että se on yksinkertaisimmillaan niin syvää työhön ja tekemiseen antautumista, että kaikki muu unohtuu. Siitä saatu nautinto on jotain ylittämätöntä. Kutsumus yhdistyy usein flow’hon: luova ihminen tekee rakastamaansa asiaa, vaikka ilman palkkiota, koska hän saavuttaa siitä jotain paljon parempaa mitä rahalla voi ostaa.
Mihaly Csikszentmihalyi, jonka etunimestä on näemmä liikkeellä kahta eri versiota (Mihael), ja jonka sukunimelle on olemassa “hauska” ääntämisen muistisääntö, “chicks-send-me-high”, on listannut joitain seikkoja, jotka tekevät työstä nautittavaa:
- Selkeät tavoitteet/päämäärä.
- Välitön palaute.
- Työn haasteet ja tekijän kyvyt kohtaavat.
- Toiminta ja tiedostaminen kohtaavat.
- Ajatukset eivät harhaile.
- Tekijä ei pelkää epäonnistumista.
- Tietoisuus omasta itsestä häviää.
- Aika menettää merkityksensä.
- Toiminnasta/työstä tulee autotelistä (itse toiminta ruokkii toimintaa, ei siitä saatu palkkio).
***
Flow-linkkejä omassa osiossaan oikealla puolella.
PS. Linkkeihin lisätty 6.10 bisnes.fi-lehden käännösjuttu otsikolla Flow – kun työ virtaa.
Kommentoi merkintää